Nykyään tuntuu edelleen olevan aika tavallista, että koirille ensin opetetaan asiat positiivisesti ja sitten kun koirat "osaavat", niiltä aletaan vaatia.... Jotenkin joidenkin ihmisten mieliin on juurtunut käsitys, että koiran osaaminen ei voi olla luetettavaa, jos koiralle ei ole kerrottu mikä on väärin... Näin ollen luodaan treenitilanteita, joissa haetaan virheitä, jotta päästään korjaamaan suoritusta. Toki, sitten kun koira tekee oikein, sitä palkitaan. Ymmärrän tavallaan pointin ja kyllä tällä tavallakin saa hienoja koiria aikaiseksi.
Mielestäni, jos koira oikeasti osaa häiriöissä asiat, niin siltä ei todellakaan tarvitse vaatia. Eri häiriöissä tulee vain treenata, jotta koira oppii toimimaan näissäkin oloissa. Mieluummin siedätän koiran eri häiriöihin hiljalleen ja yritän suunnitella sellaiset treenit, että asiat onnistuvat. Kuin se, että teen koiralle kohtuuttomia häiriöitä ja rankaisen koiraa sen tehdessä "väärin". Tietenkin koiralla pitää olla motivaatio tekemiseen kunnossa.
Näin treenatessa minulla ja koirallani on mukavaa yhdessä, ja se on tärkein pointti tässä harrastuksessa! Ja siis kukin saa tietenkin treenata ihan miten haluaa, kunhan pysytään eläinsuojelulain sallimissa rajoissa.
Loistava blogikirjoitus lakinaiselta!
Nämä ovat vain minun henkilökohtaisia ajatuksiani. Ja mieluummin menen ennemmin kohti onnistumisia kuin tekemällä tehtyjä virheitä :) Lopputuloksen lisäksi tärkeää on MATKA sinne!!!
Loistava kirjoitus Sari, siitä riittää pohdiskeltavaa moneksi päiväksi. Itse mietin, että todella osaavatkin koirat tekevät virheitä, esimerkiksi tokon maajoukkuekoirakoiden huipulla oleva tuo väärän tunnarin vaikka tiedetään, että koira on tehnyt tunnaria miljoona toistoa ennen sitä hetkeä. Itse olen ollut juuri tuossa asiassa tosi tyhmä, harmitti kun Aron toi tunnarissa väärän kahteen otteeseen, sanoin että noin ei voi tehdä ja keskeytin treenaamisen, se jätti jälkensä ja joudun paikkaamaan tätä tilannetta loppu elämäni. Jos olisin toiminut oikein, olisin miettinyt miksi tuo väärän ja yrittänyt seuraavalla kertaa uudestaan. Kyseinen homma liittyi juurikin tuohon kirjoittamaasi, että oletin, että koira osaa, mitä se nyt oikein pelleilee-ajatuksia. Tekeekö koira huvikseen huonosti, tahallaan virheitä, ei tee, mutta miksi itse en tahdo uskoa sitä. Kantapään kautta tämäkin ja toivottavasti paremmaksi kouluttajaksi mennään... terkuin Heidi
VastaaPoistaHyvä kirjotus. Juuri tätä olen viime aikoina itse pohtinut. Koirankoulutuksessa ei aina kuuntele itseään, vaan muiden ohjeita. "Jos koira osaa, pitää vaatia". Meillä ei ainakaan vaatimisesta ole montaakaan "suoritusta" parantavaa kokemusta. Taidan jättää vaatimiset ja siirtyä uusiin häiriöihin positiivisesti opettamaan asioita.
VastaaPoista